Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä on runsaasti pihakansia. Monien pihakansien alla saattaa olla esimerkiksi vuokratiloja, varastotiloja tai autopaikkoja. Iso osa etenkin Helsingin kantakaupungissa olevista pihakansista ovat hyvin vanhoja ja pääosin alkuperäisessä kunnossa. Niiden kuntoa ryhdytään useimmiten tutkimaan vasta, kun suurempia vuotoja ilmaantuu. Tilaajan näkökulmasta pihakannen kuntotutkimuksen kilpailuttaminen on ongelmallista, sillä niiden tutkimiseen ei ole yhtenäistä käytäntöä tai ohjetta kuten esimerkiksi julkisivuille ja parvekkeille (BY42 ”Betonijulkisivun kuntotutkimus”) ja erillistä tilaajan ohjetta. Tästä johtuen eri konsulttitoimistoilta saadut tarjoukset voivat olla hyvinkin erilaisia sisällöltään ja etenkin hinnaltaan. Lisäksi tutkimusraportin hyöty jatkosuunnittelussa voi olla pieni, mikäli tutkimuksen perusteella ei selviä riittävästi perustietoa pihakannen kunnosta ja nykytilasta. Avaan tässä kirjoituksessa hieman mitä tarjouspyynnössä ja tarjouksissa kannattaa huomioida sekä mitä tutkimuksista tulisi selvitä. Ensinnäkin tarjouksesta tulisi selvitä vähintään seuraavat asiat:
- Laajuus: tutkitaanko koko pihakansi vai joku osa sitä, sisältyykö myös liittyvät rakenteet
- Näytteenotto ja rakenneavaukset: kuinka monesta paikkaa pihakantta avataan, mistä näytteitä otetaan, kuinka monta näytettä ja mitä laboratorioanalyysejä tarjoukseen sisältyy (betoni- ja mahdolliset haitta-ainenäytteet)
- Raportointi: mitä tutkimusraportti pitää sisällään
Mitään valmista suositusmäärää näytteistä ei ole, vaan ne tulee arvioida tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti voidaan yleensä noudattaa soveltaen BY42 ohjeita eli 3 kpl betoninäytteitä per rakenneosa (esimerkiksi kantava laatta). Näytemäärät tulee aina kuitenkin harkita tapauskohtaisesti. Lisäksi on suositeltavaa, että rakenneavausten yhteydessä otetaan mahdolliset haitta-aineanalyysit, tällöin pihakantta ei tarvitse enää myöhemmin suunnitteluvaiheessa avata haitta-aineanalyysejä varten. Lisäksi on huomioitava, että kantavia rakenteita voi olla muitakin kuin pelkkä laatta ja niistä kannattaa tapauskohtaisesti myös ottaa näytteitä, esimerkiksi pilarit ja palkit. Itse tutkimuksesta ja sen raportista tulisi selvitä vähintään seuraavat asiat:
- Kohde- ja laajuustiedot
- Pihakannen rakennetyyppi ja kantavat rakenteet
- Eri rakenneosien yleiskunto (mm. liittyvät rakenteet, pellitykset, läpiviennit, pinnoitteet)
- Havaitut vauriot ja muut havainnot
- Laboratoriotutkimukset sekä niiden tulosten analysointi
- Näytteenottokartta mielellään pohjakuvaan piirrettynä
- Valokuvia rakenteista ja vaurioista
- Sekä tärkeimpänä esitys korjaustoimenpiteistä sekä korjausajankohdasta karkealla kustannusarviolla
Raportin tulee kertoa siis tilaajalle sekä mahdolliselle korjaussuunnittelijalle lyhykäisyydessään vastaus mitä korjataan, miten korjataan ja miksi korjataan. Mikäli tehdyillä tutkimuksilla ei saada vastausta tähän, tulee tutkimuksia jatkaa esimerkiksi lisänäytteenotolla, jotta saadaan varma tieto rakenteiden kunnosta. Pihakansien korjaaminen on kallista (peruskorjaus karkeasti 500–1000 €/m2) ja siksi korjaushankkeen tulee käynnistyä kunnollisella kuntotutkimuksella, jotta vältytään liialliselta tai liian vähäiseltä korjaamiselta. Molemmat tulevat pitkällä aikavälillä kalliiksi. Mikäli pihakantesi kaipaa kuntotutkimusta tai haluat tietää lisää, ota rohkeasti yhteyttä Roope Selliin.